lauantai 7. helmikuuta 2015

Niitä näitä/Saija

Muutama viikko on vierähtänyt ja matka kohti unelmakroppaa etenee hieman takkuisesti tällä hetkellä. Pitkien työpäivien jälkeen itsensä ovesta ulos saaminen on minulle välillä ihan mahdotonta eikä ruokaakaan jaksaviitsihuvita laittaa... Koutsi heiluttelikin virtuaaliruoskaansa kommentoiden että vähän etukäteissuunnittelua ruuan suhteen ja varttikin ulkona kävelyä on eteenpäin. Tästä viisastuneena kokkailen maanantain eväitä jo tänään. Treenejä on ollut määrällisesti vähemmän kuin ohjelmassa mutta laadullisesti ne ovat olleet hyviä ja stressiä en aio asiasta ottaa.



Jaksamista on myös välillä haitannut liian vähäiseksi jääneet yöunet. Vurotyö vaatii veronsa ja unirytmin kääntäminen ei onnistu enää niin helposti kuin 10 vuotta sitten. Nukahtamisongelmista olen onneksi päässyt eroon ja nukahdan melkein saman tien kun pää on tyynyssä.


Hieman yllättäen olen hullaantunut uudelleen nuoruudenrakkauteeni: hiihtämiseen. Moneen vuoteen en ole käynyt ladulla kuin kerranpari ja nyt sitten odotin jo marraskuussa kieli pitkällä lunta uusia luistelusuksia hipelöiden... ja tänään ruokakauppaan mennessä päätin käväistä ihan äkkiä TopSportissa vilkaisemassa minkälaisessa alennuksessa pertsan suksia on ja tuntia myöhemmin visani kirkui korvia vihloen. Minkäs teet kun sukset hyppää syliin ja kertoo ääni väristen etteivät ole koskaan nähneet päivänvaloa saatikka lunta... Ennen kauppareissua kävin hiihtelemässä vapaata ja suksikaupoista innostuneena voitelin vanhat pertsat ja käväisin ladulla uudelleen. Se vaan on niin ihanaa! Ainakaan hiihtämään minua ei kauheasti tarvitse houkutella!


Kohti ensiviikkoa positiivisemmin mielin!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoithan kiltisti!